"Taskulämmin" on omasta mielestäni paras lämpötila suurten mestareiden (äärettömän syvä kumarrus sekä muistohuikka etenkin Bobille) suunnittelemalle, kotimaiselle (no, ennen vanhaan) kevyehkölle vaalealle pienpanimo-keskioluelle, kauppanimeltään Koff Porter.
Makuasioita ja mieltymyksiä on yhtä monta ku nauttijaakin.
1. Ultrabrune
2. Aventinus
3. Koff Porter <--- juuri nyt
4. Anchor Porter
Loistavan näköinen setti menossa. Kaikki ovat todella hienoja oluita, joista Anchor Porter taitaa tasapaksuuden takia jäädä viimeiseksi.
Nils Oscar Julöl 2007 lasissa. Maku on jo pehmentynyt ratkaisevasti joulukuulta, joten ensi jouluksi tästä saa varmasti jo kelpo oluen. Seuraavaksi testaan oluen soveltuvuuden pippuripihvin kaveriksi
.
[Edit: Olut sopi pippuripihvin ja yrttimaustevoin kaveriksi hienosti! Pihvin kanssa se oli jopa hämmästyttävän punaviinimäistä - joskin viinin happamuuden korvasi maltaan makeus. Ilmeisesti pihvin ja punaviinin liitosta merkittävä osa perustuu viinin sisältämään alkoholiin, sillä sen kihelmöinti tuntui Nils Oscarissakin ensimmäisenä ruoan kanssa nautittuna. Yhdistelmä synnytti makuhermoille miellyttävää pippurisuutta ja hieman yllättäen myös savuisuutta.]
Kohta saunaan ja sitten parvekkeella kevätauringon (toivottavasti) paistaessa Fantôme Saison
.
^ Melko mahtavan kuuloista lauantaipäivän viettoa.
Itse tässä Inveralmond Ossiania maistelen, ja odottelen että chili-suklaakakku kypsyy. (Tein ihan itse..
) Suklaakakun kanssa kävisi varmaan La Granja..
Intialaista peruna-soija currya ja Anchor Libery Ale. Aurinko paistaa ikkunasta sisään asuntoon ja sieluun...
Joulun ajoilta kaappiin "unohtunut" Ridgeway Lump of Coal. Erittäin nautittava kokonaisuus. Hieno suklainen, kevyen paahteinen maltaisuus vie kielen mennessään! Tuoksustakin löytyy monimuotoisuutta lakritsasta tummaan suklaaseen. Alkoholikaan ei haittaa tässä makunautintoa, vaan lämmittää mukavasti.
Nils Oscar India Ale. Henkilökohtaisesti pidän kyllä enemmän Flying Dogin Snake Dogista, mutta tämä on ihan hyvä korvike sille.
Asiasta toiseen, todennäköisesti ensi viikolla olisi tulossa iso lasti Cracked Kettlestä (38 pulloa). Edelliskerralla meni heittämällä tullista lävitse, toivottavasti nytkin. Tilauksessa mm. Westmallea, Great Dividea, ja De Ranke XX Bitteriä.
Laitilan Kukko Portteri nautittiin ensi alkuun. Vaan ai ai mikä vihannes tahi mikä lie sivu/virhemaku siinä oluessa laulaa rallatti nenään ja nystyröihin. Ainakin yhden mahdollisuuden vielä tälle kaakattajalle annan, mutta jos se sama purjo sen helttapään suusta törröttää niin kanaolutta pöydällä pian. Porvoon olutfestivaaleilla olin hanaversiosta antanut epähuomiossa makupisteitä 15/20, mikä johti 43/50 loppupisteisiin. Jakaessa maun puolella tulee totaaliksi 35,5, eli sama kuin nyt. Muistiinpanoissa ei (onneksi) vihannesta tai muuta virhemakua mainita.
Jälkiruoaksi nautittiin sitten litran kolpakosta pullollinen
Finlandia Sahti Strongia joka odotetusti oli kokoneisuudessaan hieman vähemmän nautittava sahti kevyempään velisiskoonsa verrattuna. Elementit olivat pitkälti hyvin samat (kuten Sepon identisistä pisteytyksistäkin voi päätellä), mutta silti vaikka viikko väliä tavallisen ja vahvan version välillä olikin, niin hieman tunkkaisemmaksi ja sisäänpäin kääntyneeksi kuten myös alkoholisemmaksi tämä osoittautui, vaikka prosentit todella hyvin piilossa pysyivätkin ja olut oli (makeudesta huolimatta tai juuri siitä johtuen) hyvin herkullisen juotavaa.
Tämän Strong version sain yhä lasipullossa, kuten pari viikkoa sitten ostamani tavallisen Finlandia Sahdin, joka tosin nyt näytti siirtyneen muovin maille. Tavallisestihan kyllä kiroan oluen ja muovin liittoa, kuten ensimmäistä maistamaani tyylin edustajaa
Martens Wildbräu Premium Pilsiä, mutta sitten ymmärsin että olinhan jo aiemmin ajatellut säilöä tietyille kesän musiikkifestivaaleille joille ei lasi ja metalliastiat kelpaa, sahtia muovitonkkaan. Mutta nyt ei tarvitse tonkkia eestaas kannella, kun kierrätyksellisiä(?) sahtimuovipullojakin tarjolla on. Ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin sahti ja muovi kuuluvat nykypäivänä varsin kiinteästi yhteen, johtuen nähtävästi pitkälti sahdin todellisesta tuoretuote ominaisuudesta, missä ei turhia lasiastioita nauttimisen väliin tarvita