Illan arviot pähkinänkuoressa... varmaan huomenissa naputtelen Olutoppaaseen.
Nokian Keisari Pils: makeahko peruslager, mutta missä on tuo mainostettu "kuiva ja voimakkaasti humaloitu pils"??
Saimaan Pyry: kuin mikä tahansa kotimainen bulkkijouluolut, mutta ilman näille tyypillistä karkeutta. Helppo mutta mielenkiinnoton.
O'Hanlon's Yellow Hammer: positiivinen yllätys - virkistävä, maalaishenkinen kesäjanojuoma, jonka maku tuo mieleen Taras Boulban ja jopa Saison Dupontin.
Fuller's London Pride maistuu työvuoron jälkeen mukavan humaloidulta ja tasapainoiselta tuotokselta. Karviaismarjan tuoksu tuo kesänkin mieleen
Tuoksussa muutenkin monimuotoisuutta, toffeista maltaisuutta, sekä mausteista humalointia.
Maku on enempi tasapaksua, humaloitua bitteria. Jopa hieman vetinen, kokonaisuutena hyvinkin nautittava olunen.
Meinasin uhrata Flying Dog Snake Dogin, mutta niitä on kaapissa enää niin vähän, ettei raaskinut
Jatkoin viime perjantain tapaan balttiportterilinjalla. Viime viikolla join Aldaris Porterisin ja nyt A.Le Coqin Porterin. Ensivaikutelmaltaan A.Le Coq vaikutti paremmalta, sillä Aldariksen makeus shokeerasi ensimmäisillä huikilla. Kuitenkin reilun desin siemailun jälkeen A.Le Coq alkoi tuntua ohuelta Aldarikseen verrattuna, joten pitäisin latvialaista näistä kahdesta parempana.
Highgate Old Ale vieraili lasissa ensin. Olut joka lähinnä sai pohtimaan sitä, kuinka hyvin eri maiden oluet kuvaavatkin kyseisen kansakunnan luonnetta ja identiteettiä. Yksinpuhelussa pääsin Englannin ja Saksan kautta Belgiaan ennenkuin juoma loppui
Novopacké Pivo Velikonocni Tmavý speciál hyppäsi lasiin seuraavaksi. Liimamaisuus (jota ilman OO:n arviota olisin varmaan nimennyt joksikin kieroksi perunamaisuudeksi) tuntui liki loppuun asti päälle liimatulta ja liki kaiken muun peittävältä, vaikka olut ei missään vaiheessa vastenmielinen ollutkaan. Lasin lähestyessä loppuaan, koin yhtäläisyyden witbiereihin. Kuin tämä virhemaku olisikin enimmäkseen hiivan aikaansaannoksia, jossa liimamaisuus on vain ikävänä jäävuoren huippuna. Uusin nenin ja kielin on tällekin ehkä toinen yritys annettava jo tänä vuonna.
Onko kukaan muuten pannut merkille, kuinka etiketissä "0,5l" alla lukee "-15ml". Sama näytti olevan panimon muissakin tuotteissa joita Alkossa näin. Onko tässä pullossa olutta siis sittenkin vain 0,485 litraa?
Tänään maistissa viimeiset uutuudet Cracked Kettlen tilauksesta, eli Slottskällans Imperial Stout, Westmalle Dubbel, Mikkeller Jackie Brown ja SNAB Czaar Peter.
NBE menossa, onneksi tajusin ostaa heti ensimmäisellä kerralla useampi pullo tätä herkkua sillä ekalla maistelukerralla en niinkään pitänyt tästä, enkä korkean hinnan vuoksi varmaan olisi ostanut lisää.
Ensimmäisen maistelukerran jälkeen olen kuitenkin juonut muita IPA oluita, (aina välillä on kuitenkin ollut pakko maistaa NBEä, jos vaikka tällä kertaa maistuisi paremmin). Tänään on neljäs kerta kun NBEä juon ja vasta nyt alan todella ymmärtää miten hyvää tämä olut oikeasti on. Haastava, mutta todella hyvää. (tähän peukku ylöspäin)
Pitkästä aikaa (jonka voi lukea ajaksi ennenkuin aloin oluita pisteyttämään) lasissa vieraili pukki poikineen eli
Ayinger Celebrator. Vertailussa Koffin Porteriin on todellakin kova kovaa vasten, sillä yhtäläisyyksiä selkeästi löytyy, Ayingerin ollessa kuitenkin hieman helpompi sarvipää hallita. Alun vaisu esilletulo varmisti ettei tätä olutta sovi ylijäähdyttää. Seuraavan kerran Koffin Porterin tapaan syytä huoneenlämpöisenä maistaa.
Novopacké Pivo Valdštejn seuraavana taas jatkoi panimon/liimatehtaan tutuilla linjoilla, joissa todellista arviota joitui tekemään liimaelementin alta. Vastenmieliseksi ei tämäkään olut silti leimautunut, vaan tavallaan lisäsi pökköä pesään. Maistetaanpa piruuttain myös panimon muut tuotteet; onko liimamyytti todellinen. Ainakin Sepon arvostelu Novopacké Pivo Granátista kuvaa virhemautonta tuotetta, joten sellaisiakin lienee tältä panimolta toisinaan saatavissa.
Iltapäivällä tuli maisteltua miellyttävän reippaasti humaloitu
Sierra Nevada Pale Ale.
Nyt jälkiruokana myymäläsiirtona paikalliseen hankittu
Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbock joka onkin vielä parempi olut kuin saman panimon Märzen.
Tuoksussa savukinkkua, paahtunutta mallasta, kevyttä hiivaisuutta sekä makeaa hedelmäisyyttä. Monimuotoinen maku voimakkaan, savuisen maltainen, suolainen, silti makean karamellinen ja runsaan humaloitu. Kestävässä jälkimaussa tervaa ja savuista mallasta. Suutuntuma keskitäyteläinen, öljyisen liukas, tasapainoisen hiilihappoinen.
Grabben Kirjoitti:Tänään on neljäs kerta kun NBEä juon ja vasta nyt alan todella ymmärtää miten hyvää tämä olut oikeasti on.
Hetki sitten tuli availtua Nognen #100. Valtaisa makukokemus! Puolikkaan pullollisen jälkeen oli pakko avata Norrebro North Bridge Extreme viereen vertailukohteeksi. Raati ehti ensiksi maistamaan, ja ensimmäiset kommentit olivat jotain mitä en olettanut kuulevani: "Extreme ei maistu oikein miltään Nognen jälkeen."
Itse kallistuin hieman myöhemmin samaan suuntaan.
Itsellänikin on Nøgnen #100 maistelussa. Mukava todeta, ettei neljän pullon satsaukseni ole mennyt hukkaan. Loisto-olut, vähän kuin päivitetty Nøgnen IPA. Katkeruudessa tosin on vielä totuttelemista.