Tuosta sokkotestistä voi suoraan sanoa, että sen tulokset ovat varmaankin suuntaa antavia, mutta noin monen imperial stoutin arviointi yhdeltä istumalta keskenään puolueettomasti vertaillen on utopiaa. Olin joulun 2005 alla Ilta-Sanomien järjestämässä "tuhtien talvioluiden" sokkotestissä, jossa verrokkeja oli 26 kpl. Vaikka ne tuotiin pöytään viisi kerralla, en todellakaan pystynyt niitä arvioimaan samalla tarkkuudella kuin yksittäisiä oluita eri päivinä maistettuina. Ja seuraavana aamuna ei ollut hyvä olo, vaikka annokset olivat pieniä.
Maistelijoitahan on kahta sorttia: sokkotestauksen nimeen vannovia ja sitten meitä muita. Sokkotestaus on varmasti hyvä keino arvioida oluita absoluuttisen puolueettomasti, mutta minusta siihen ei välttämättä ole edes tarvetta. Yritän itse olla kyllä puolueeton - mutta onhan selvä, että ennakkokäsitys oluesta vaikuttaa ainakin yleisvaikutelmaan. Jos kaataa lasiin Rochefort 10:a ja se maistuukin alkoholittomalta Nikolailta, maistajan pettymys on suuri. Tämä pettymys näkyy väistämättä yleisvaikutelmassa - ja sama päinvastoin, jos esim. bulkkiolut ylittääkin odotukset. Normaalitilanteessa oluita ei maistella sokkona, joten en ole nähnyt sitä tarpeelliseksi itsekään. Eikä se edes onnistuisi, jos haluaa aina uudet oluet tuoreeltaan arvioida.
Toinen mielipiteitä jakava asia on rinnakkainmaistelu. Itse en sitä juuri harrasta, koska jos kahta tai useampaa olutta juo samaan aikaan, niiden maut väistämättä sekoittuvat ja vaikuttavat toisiinsa. Rinnakkainmaistelu on hyvä tapa verrata muutaman oluen keskinäisiä eroja, mutta absoluuttiseen arviointiin en tuota tapaa käyttäisi. Hyvänä esimerkkinä Lisätietoa-sivulta löytyvä
humaloitujen jenkkioluiden vertailu, jossa absoluuttinen pisteytys olisi ollut sekä turhaa että typerää. Kaikissa oluissa oli hyvät ja huonot puolensa, ja absoluuttiset piste-erot (etukäteen erikseen maisteltuina) pieniä.
Raymond Kirjoitti:Eilen maistoin Teerenpelin Onnenpekkaa pullosta ....
Hankala pullokoko kerta-annokseksi, tänään selviää säilyykö fliptop-korkilla osa seuraavalle päivälle.
Itselleni vastaten; ei oikein kestä seuraavaan päivään. Väljähtyneeltähän se loppu 0.25 maistui. Täytynee siis jatkossa kiskoa koko 0.75 l yhdessä illassa.
Jos Teerenpelistä joku on kuulolla, niin kyllähän se 0.5 tai 0.33 olisi huomattavasti mukavampi pullokoko tällaiselle erinomaiselle kulutusoluelle. Nyt pullo on vähän turhan "premium"..
[
attachment=44]Olipa tuossa eilen pienimuotoinen IPA-vertailu, ohessa kuva.
Eipä noista hirveästi tullut syvällisempiä juttuja kirjoitettua ylös, mutta jos nyt jotain.
#100 oli odotettavasti tuhdein osallistujista, myös humaloinnin osalta.
NBE:ssä nousi esiin lähinnä vain siirappinen makeus. Humalan puraisu oli kovin vaisu edellisiin muistikuviin verrattuna, liekö sitten aika verottanut vai onko syypää #100?
Nögnen IPA oli taas tuttu ja turvallinen, ehkäpä nousten vertailussa omaksi suosikikseni raikkaudellaan ja pistävällä humaloinnillaan. Kyllä vähän harmittaa että kyseinen herkku poistuu valikoimasta
Brooklynin ja Nils Oscarin tuotokset olivat keskenään samankaltaisia ja varsin vetisiä raskaansarjan edustajien rinnalla. Kyllähän nuo ruuan kanssa ovat oikein hyviä juomia, mutta hitaaseen nautiskeluun on selvästi saatavilla parempiakin eväitä. Nils Oscarista tuli vielä sellainen huomio tehtyä, että lämmetessään tuoksu alkaa muistuttaa läheisesti maatilaa/lantakasaa.
Meantime oli taas kerran vain oudon makuista, enkä sitä välttämättä IPA:ksi luokittelisi maun perusteella.
MPL Kirjoitti:Meantime oli taas kerran vain oudon makuista, enkä sitä välttämättä IPA:ksi luokittelisi maun perusteella.
Eräs oudoimpia ja ikävä kyllä myös kuvottavimpia oluita pitkään aikaan, mukaan lukien iso läjä bulkkilagereita. Yhhyh.
Kävin tänään maistelemassa Snake Dog IPA:n (5,6% abv). Todella tasapainoinen litku, mikään osa-alue ei hyppää silmille, sopivan reippaasti humaloitu, melko raikas ja sitruksinen/mäntyinen katkera jälkimakukin yllättävän pitkä... vähän harmittaa etten kerennyt hankkia tätä yhtään varastoon
MPL Kirjoitti:NBE:ssä nousi esiin lähinnä vain siirappinen makeus. Humalan puraisu oli kovin vaisu edellisiin muistikuviin verrattuna, liekö sitten aika verottanut vai onko syypää #100?
Eilen illalla nautiskeltiin taas yksi NBE, ja nyt tuli ensimmäistä kertaa sellainen fiilis, että humalista alkaa olla puhti pois. Tuoreen tavaran raikkaus ja rapsakkuus oli vaihtunut lievään tunkkaisuuteen, vaikka olut juotiin jääkaappikylmänä. Onko kukaan muuten löytänyt NBE-pullostaan minkäänlaista päiväystä?
Meantime IPA:sta tykkään kyllä kovasti, yksi olisi tarkoitus avata näin sunnuntain kunniaksi tänään
. Raikkaus ja rohkeasti erilainen humalointi tekevät siitä joka tilanteessa nautittavan oluen.
[Edit: Meantime IPA oli taas kerran hyvää, vaikka korkki tuntuikin hieman falskanneen ja vaahtoa sai oikein tosissaan yrittää lasiin...]
MPL Kirjoitti:NBE:ssä nousi esiin lähinnä vain siirappinen makeus. Humalan puraisu oli kovin vaisu edellisiin muistikuviin verrattuna, liekö sitten aika verottanut vai onko syypää #100?
Omassa NBE/N100 -rinnakkausvertailussani NBE jäi sen verran pahasti N100:n jalkoihin, että säilytän tuotteita eri paikoissa ja jääkaappinkin otan viilenemään vain yhden tuotteista kerrallaan. Molemmat ovat siis loistavia, mutta NBE:tä ei kannata tarjoilla lähellä N100:aa.
sayravai Kirjoitti:Onko kukaan muuten löytänyt NBE-pullostaan minkäänlaista päiväystä?
NBE pullon kaulassa:
TAP 180907
MHT 161208
Täytyy minunkin sanoa pari sanaa Meantime IPA:sta. Vaikka esim. North Bridge Extreme ja Nögne #100 ovat molemmat suosikkejani ja ihania oluita, niin Meantime IPA pysyy minulle kyllä tyylinsä kuningattarena erilaisuutensa ja monimuotoisuutensa vuoksi. Lauantaina avasin pullon viimeksi, ja hyvää oli. Lisäksi sain tiukan viini-ihmisen kiinnostumaan oluista pelkällä lasillisella Meantime IPAa!
ps. Ehkä kilpailusta ei ole niinkään kyse... NBE ja N100 ovat toki samankaltaisia keskenään (Amerikan tyylinen double IPA?), kun taas Meantime IPA on niin erilainen (English IPA?), että voidaan ehkä jo puhua tyylien välisistä eroavaisuuksista?
Minun mielestäni ainakin voidaan puhua suuresta erosta tyylissä, amerikkalainen tyyli on selkeästi enemmän minun mieleeni, mutta paikkansa se on alkuperäiselläkin. Meantimen IPA:sta en kyllä erikoisemmin perustanut Englannissa sitä kokeiltuani enkä panimon muistakaan tuotteista löytänyt paljoa hyvää sanottavaa. Kotimaassakin saatavilla oleva Meantime coffee on ainoa tuote, joista pidin.
Syynä saattaa tosin olla Hercules double Ipan ja sierra nevadan tuotteiden nautiskelu lähipäivinä
Olutkemistiharrastuksen tukemiseksi sekoittelin seuraavat:
Aldaris Porteris*0.5+0.5*Koff Porter
Young's Double Chocolate Stout*0.5+0.5*Koff Porter
Odotuksistani poiketen sekoitteet eivät yltäneet aiempien kokeilujen tasolle. Noh, ehkä ensi kerralla parempi tuuri. Tässä n. viikon sisään olisi tarkoitus kokeilla vielä
Hook Norton Double Stout*0.5+0.5*Koff Porter sekä "Rochefort 9" (R8+R10).