Schneider & Brooklyner Hopfen Weisse.
Keskiviikkona tyhjennettiin kaverin kanssa mun Norrebro:t. Alkon myymistä puuttui vain ne parhaat eli NBE ja Korkny.
Skärgaards Porter ja La Granja Stout maistui, muut ihan höpöjä.
Saint Arnould on panimo, mutta oluesta en ole ihan varma
. Pullossa ei nimittäin nimeä lue, eikä muuten edes alkoholiprosenttia. Paras arvaus on, että kyseessä on
La Rudolphe. Mutta en tiedä.
Vähän tulee Kerst Bok mieleen, mutta vähemmän pistävä.
Anchor Liberty Ale, jälleen kerran. Mainio olut! Harmi, että poistuu valikoimasta, ostin tänään Laitilan alkon neljä viimeistä putelia.
Hinta-laatusuhteellisuuksissaan tietyillä viinisivuilla hypetystä osakseen saaneista Alkon edullisista portugalilaisista punaviineistä Portada (2006) ja Quinta da Espiga (2007) arvottiin avattavaksi jälkimmäinen. Ja kyllä, alle seitsemän euron sijoitus oli täysin aiheellinen, jos vähänkään räknää epäkelpoihin oluihin sijoitettuja summia. Alkon sivut määrittelevät Espigan keskitäyteläiseksi, joka onkin sen suurimpia heikkouksia tietynlaisen mehumaisuuden kera, mutta tässä painotetaankin vastinetta rahoille, joka Suomen hinnoilla on siis kohdillaan. Aloittelijoille, "opiskelijoille", ruoanlaittajille ja seurusteluun keskittyville. Pizza ja pasta mainittiin toisaalta, itse aion nyt testata yhdistelmää Euroshopperin maksalaatikon kera!
(02.10.2009 16:51)Mitch Wayne Kirjoitti: [ -> ]-- viinilipityksessä --
Jo ennen viinipullon korkkaamista hahmottelin mielessäni muistokirjoituskadenssia, kuinka "jäämme kaipaamaan Mitch Waynen kommentteja tähänkin olutringistä ulos astuvaan kuvaukseen" - ja rukouksiini vastattiin!
Tervetuloa takaa.
Luin tuolta muilta palstoilta juttuja ja alkoi tehdä pirusti mieli olutta. Rochefort 8 piti käydä hakemassa.
Jonkin sorttinen fiilistellään vanhoja klassikoita vaihe meneillään; lasissa nyt aina yhtä maukas Shepherd Neame Master Brew, ensimmäisiä Ale-oluita joista aloin todella nauttimaan. Hyvää on vieläkin.
Vetelin passelin hyllyssä kypsynyt hartwall gourmet tumma, parasta ennen 12/7/2009, kyydittäjänä Bona "perunaa ja possua" vauvanruokapurkki. Vauvanmurkinan mieto maku siivitti gourmetkokemuksen uusiin sfääreihin, mutta mitään tätä voimakkaampaa ja kiinteämpää en rohkenisi suosittaa. Ruokaa ja olutta parittaessani olen aina pyrkinyt tasolliseen harmoniaan, joka saavutettiin tässä aika hyvin. Valitettavasti 125 gramman purkki hupeni nopeampaa kuin olut ja käteen jäi vielä varsin runsas tuoppi huonon tsekkioluen ja kotikaljan välimaastossa olevaa janoon kelpaamatonta juomaa.
Schneider & Brooklyner Hopfen Weisse menossa täällä. Todella mielenkiintoinen, aika lailla erilainen kuin mikään aiemmin maistamani. Aluksi en ollut varma onko hyvää vai ei, mutta jokaisella suullisella tuntuu paranevan. Pitänee Arkadiasta hakea pari pulloa lisää.
Chimay Tripel . Yksi suurimmista suosikeistani lenkin päälle. Nam! 'Nuff said.
Alkavaan flunssaan ennaltaehkäiseväksi lääkkeeksi Stroh '60'. Tiukkaa tavaraa vaikka itse sanonkin.